Uamun harmoossa usvassa ku taevaalta tulj' mustoo vettд

Kylд makas tuhkan seassa, ee olluna elossa kettдд

On sotajoukot jo poekessa ja rannassa vuan tervavene

Pappi kдjet ristissд noetuu "on se nyt vuan perkele"

On taesto verinen herennд ja kylдn immeiset kylymдnд

Ee kuulu Iдnjґ sotarumpujen ee soe laalu kaanis lintujen

Raaniot tuhkassa seisoo kalaman kдry haesoo

Verj' peittдд routasen muan ja uutta elloo oottoo sua

Viitakemies kuakin selдssд istuu, kahtoo kylдn raanioeta

Tolohottaa alas tyhjyyteen, kaekki nддttдд vitun aatiolta

Pappi mannoo elдmдn helevettiin, kirroo suuren herran

Pyytдд lohtuva piдpirulta tдmдn yhen ja aenoon kerran

Kirroon sinuva luojoo, ku piinoot minuva ruojoo

Tuska valtoo syvдmmen ku kuolo korjoo sattoo

Verj' tддttдд muan kaekki elдvд kattoo