Ei ole miestä, ei naista

tänne eksynyttä,

joka osaisi

muuttua sinuksi

Ei ole laulua kauniinpaa,

tai virttä karumpaa

tämän taivaan alla

Mitä painavat yhden miehen työt?

Mitä saa maailmalta

kun kivenkovalla nyrkilläsi lyöt

pieneltä pojalta jalat alta?

Elämän äärellä kypsää viljaa,

veisaan hiljaa

virttä kuolemanvakavaa

Kuka jaksaa

näitä päiviä laskea?

Niitä on kuitenkin

liian monta

Liian monta lapsen leikkiä

hiekkalaatikollaan

erotellen hiekkaa jäästä