Kerran kuljin yössä korven,

Lepikossa pilpattelin,

Öitsilempi mielessäni

Levotonna mieletönnä

Mettänpeittoon niinpä jäihen

Kaotuimpa maitten alle

Sillä laulaa luikuttelin

Soitin soittoo suuna päänä

On se mieleen siellä alla

Mettänpeiton valtiaalle

Vuoren alla vanha voima

Tammen alla suuri mahti

Enpä tiennyt enpä tainnut

Päivän kulkuu tutkannutka

Enpä tainnut enpä tiennyt

Missä lienin missä lauloin

Kauvan lauloin, kauvan soitin

Kauvan lauloin runojani

Meni mieli muille maille

Kiihko kauvaksi katosi

Ikiunho vuoren alla,

Ikijätti tammen alla,

Sielt kun viimein poises päasin,

Perkoille pirttiseeni

Unimuisto mielessäni,

Pelko pieni pääkopassa.

Kerroin kullasta, kerroin ajioista

Kerroin, paikoista käskemäti,

Lauloin kullasta lauloin ajoista

Lauoin kenkään pyytelemäti.